Onko kellään muulla sellainen tunne, että kaikki maanantaipäivät ovat samanlaisia?
Minulla on sellainen tunne miltei joka maanantai! Mitkään muut päivät viikon aikana eivät ole lainkaan yhtä identtisiä kuin maanantait, saattaa olla että liioittelen, mutta keskimäärin 52 peilikuvapäivää on vuodessa minun mielestäni liikaa.
Minulla on sellainen tunne miltei joka maanantai! Mitkään muut päivät viikon aikana eivät ole lainkaan yhtä identtisiä kuin maanantait, saattaa olla että liioittelen, mutta keskimäärin 52 peilikuvapäivää on vuodessa minun mielestäni liikaa.
Tänään minulla piti olla kauan kaivattu vapaapäivä, mutta toisin kävi. Minusta riippumattomista syistä olin etuoikeutettu tuuraamaan vapaapäiväni kunniaksi työntekijääni, jonka poissaolon syy oli kyllä enemmän kuin oikeutettua. <- girls gotta take care of her knees!
Puhelimeni suhteellisen ärsyttävä herätyssoittoääni pärähti valloilleen klo 07.00. Muutaman viiden minuutin torkkujen jälkeen hammaspesulle, vaatteet niskaan ja töihin.
Kuppi kahvia, tupakka ja sitten tyttöjä (lähinnä Miraa) kuulemaan viikonlopun tapahtumista ja tulevan päivän kulusta. Lyhyen briiffin jälkeen alkaakin sitten vauhdikas neljätuntinen, jonka aikana teemme yleensä kahden hengen voimin lounaan reilulle sadalle hengelle.
1-2 lämminruoka vaihtoehtoa lisäkkeineen, 4-5 erilaista salaattia ja jälkiruokaakin pitäisi tarjoilla kun sen kerran olen luvannut kahvin kera asiakkailleni lounaan hintaan tarjota.
Ateriapalvelulounaat pakataan myös aamun aikana ennen virallisen lounaan alkamista, jotta ruoat olisivat kuumina asiakkaillamme hetkeä myöhemmin vaikkapa Ulvilan Friitalassa. Ruokien kuljetuksesta ja lounasruokien pakkaamista en kuitenkaan vastaa minä vaan vanhan liiton "kuljetus- ja pakkausalan" erikoisosaaja Ulla! Olen kuitenkin Ullan apuna joka päivä pakkaamassa lämpimät ruoat asiakkaillemme, kuten myös tänä maanantaina.
Ullan saapuessa ruokakierrokselta iltapäivällä minä suuntaan Scudon kaulan kohti Metroa, joka on siis tukkukauppa Porissa. 20km edestakaisin joka päivä 5-6 kertaa viikossa, sehän tekee noin 10 000 kilometriä vuodessa, pelkästään Nakkila- Pori- Nakkila väliä!
| Tukusta jäi mukaan mm. terttutomaatteja |
Onkohan kyse enää pelkästään maanantaipäivistä?, onkohan kaikki päivät samanlaisia?, miksi pakettiauton hansikaslokerossa on punssikaramellejä? eikö mikään enää riitä?!
Kun saavuin takaisin pääkallopaikalle Nakkilaan, tuoksui Mustavariksen takaovella juuri uunista tullut raparperipiirakka, jota olisi tarkoitus tarjota huomisella lounaalla. Raparperipiirakan tuoksu sai päivän taas jotenkin kirkastumaan ja tiesin, että heti tukkukuorman purettuani voisin lähteä kotiin.
| Vaniljajäätelön kanssa voisi olla hyvää... |
Taitaa olla niin, että tätä tekstiä kirjoittaessani olen muutanut mieltäni maanantaipäivien samanlaisuudesta.
Sillä on hienoa huomata, että pienikin asia voi tehdä päivästä erilaisen. Tällä kertaa se oli Miran raparperipiirakka. Damn!
P.S. Tämän päivän Fingerpori oli myöskin piristävän eeppinen!

Jee!
VastaaPoista